Maailma muuttuu ja matkailu myös. Miettiessään omaa kilpailukykyään matkailutoimijoiden pitäisi pystyä entistä laaja-alaisemmin analysoimaan tulevaa kehitystä. Sähköistyminen on tuonut matkailumarkkinointiin ja myyntiin lyhyessä ajassa paljon uutta, maailmasta on tullut pienempi pelikenttä parempien yhteyksien johdosta ja saavutettavuus on parantunut huomattavasti lyhyen ajan sisällä. Halvat lentohinnat kaukomaihin tukevat ja muovaavat kuvaa maailman pienentymisestä. Matkailu elää verkostoissa kuten moni muukin liiketoiminta nykyään. Jokaisen matkailuyrittäjän tulee jatkossa pystyä entistä tarkemmin määrittämään omat vahvuutensa ja heikkoutensa kohdentaakseen kilpailykykynsä kehittämiseen tähtäävät toimenpiteet täsmällisemmin ja järkevästi oman toimintansa kannalta. Käsitys tulevasta muovaa matkailutuotetta entistä enemmän, tuotteet muuttuvat entistä dynaamisemmiksi. Tuotevariaatioiden määrä kasvaa samalla kuin osan tuotteista elinkaari lyhenee. Internet ja sähköistyminen on tuonut kaiken tarjonnan suuremman osan ihmisistä ulottuville, kuka tahansa voi periaatteessa ostaa yritykseltäsi matkan tai matkailutuotteen mikäli löytää sinut verkostoista ja kiinnostuu juuri tuotteestasi. Kilpailu siitä, kuka näkyy parhaiten ja pystyy erottumaan edukseen tulee olemaan kova. Osa hienoista matkailuportaaleista hautautuu monien muiden joukkoon eikä kukaan löydä niitä netistä, uusia syntyy kuin sieniä sateella. Kaikki tavoittelevat tehokkaampaa näkyvyyttä verkossa eri keinoin.
 |
| www.istockphoto.com |
Yleisesti koko matkailuelinkeinon taloudellinen kasvu nähdään pohjautuvan koko globaalin tason talouskasvulle, jossa tulevaisuuden vetovuorossa on helppoa nähdä mm. sellaiset mahdit kuten esim. Intia, Kiina ja Venäjä. Voisi kuvitella, että näillä mailla tulee olemaan ratkaiseva rooli myös matkailuelinkeinon globaalissa kehityksessä ja kasvussa. Suomen rooli Venäjän kyljessä on syytä ottaa isona potentiaalina huomioon.
Talouden kehitys on tosin nykyään aika vaikeasti ennustettavissa,sillä muutokset voivat olla hyvinkin äkillisiä tai paikallisia. Myös esim. Islannin tulivuorenpurkauksen aiheuttaman tuhkapilven, Thaimaan ja Japanin maanjäristysten ja tsunamien tapaisten isojen luonnonkatastrofien mahdollisuus kummittelee yhtenä epävarmuustekijänä matkailulle ja saattaa yhdessä hetkessä horjuttaa jonkun tietyn alueen matkailutasapainon kaiken muun inhimmillisen hädän sivutuotteena. Maailmanpoliittinen tilanne, poliittinen kuohunta ja konfliktit tulevat vaikuttamaan matkailuun entistä enemmän, sillä ihmiset matkailevat laajemmin koko maailmassa ja entistä suuremmalla joukolla.
Matkailu voidaan nähdä myös osana poliittista peliä ja poliittiset kuohunnat vaikuttavat siihen suoraan, vrt. esim. vallankumoukset sekä terroristiset pommi-iskut eri maissa. Medialisoituminen tuo maailman tapahtumat nopeasti ihmisten tietoisuuteen ja videot tapahtumista ovat hetkessä kaikkien käsillä. Pelon lietsominen ja sen hallinta tulee olemaan osa matkailua nyt ja jatkossa. Imagon luominen ja sen korjaaminen mullistusten jälkeen on työlästä muttei mahdotonta. Ne maat, joissa on stabiilit olot ja turvallista matkustaa tulevat hyötymään tilanteesta, sillä matkustajat kaipaavat lomaltaan turvallista oleskelua eikä mitään hengenlähtöseikkailuja. Suomi kuuluu ainakin toistaiseksi näihin edellämainittuihin turvallisiin matkakohteisiin vaikka kyllähän täälläkin voi henkensä menettää jos huono tuuri käy.
Matkailu on kuitenkin aina jossain määrin yleissuhdanteista riippuvainen. Nousukauden aikaan rahaa kulutetaan matkailuun enemmän ja laskukauden aikaan matkailutuote on usein ensimmäisten karsittavien joukossa tai vaihtoehtoisesti ihmisten matkasuunnitelmat kohdentuvat uudella tapaa, esim. pois kalliista matkasta Malediiveille johonkin lähiseudun luontokohteeseen. Mutta lama eivätkä paikalliset luonnonkatastrofit ole toistaiseksi pystyneet tappamaan matkailua globaalilla tasolla kokonaan ja tuskin pystyvätkään. Matkailu on osa peruskuluttamista, se ei enää välttämättä ole ylellisyyttä monillekaan samassa määrin mitä se joskus on ollut. Matkailupalvelutuotteiden nauttiminen arkipäiväistyy ja markkinarakoa olisi enenevässä määrin sellaiselle ja sellaisille tuotteille, mitä voisi kuluttaa hieman halvemmilla hinnoilla nopeasti, tehokkaasti ja luotettavasti osana niinsanottua "normipäivää", normipäivän ohessa tapahtuvana elämyksenä siten, että aina ei tarvitse tehdä pitkän tähtäimen suunnitelmia pitkäksi aikaa, irrottautua kaikesta kokonaan ja pakata laukkuaan viikkotolkulla. Lähialuematkailulla ja sen kehittämisellä tuleekin olemaan oma pysyvä ja tärkeä roolinsa.
Ympäristöön liittyviä matkailun haasteita ovat saastumisen lisäksi globaalit ilmastonmuutokselliset asiat. Matkailussa onkin järkevää ottaa näitä uhkia huomioon ja synnyttää tarjontaan tuotteita, jotka ovat ympäristöystävöllisempiä. Eko- ja lähimatkailu ovatkin syntyneet tästä ja ovat muodostuneet omiksi matkailulajeikseen viime vuosina. Muita uudehkoja matkailun lajeja, jotka ovat syntyneet eri yhteiskunnallisten ja globaalien muutosten tarpeista ovat mm. digitalisaation mahdollistama virtuaalimatkailu, seniorimatkailu, erilaiset yksilölliset teemamatkat, omat teemamatkat naisille ja miehille sekä lapsille, terveysmatkailu, elämykset jne. Tarkempi asiakkaiden segmentointi mahdollistaa matkailutuotteiden laajemman ja tarkemman täsmätarjonnan.
Suomalaisilla on erittäin hyvät mahdollisuudet kehittää näitä eri segmenttejä palvelevia matkailutuotteita hyvinkin, tosin meillä, kuten Työ-ja elinkeinoministeriön matkailustrategiassa mainitaan heikkouksiamme ovat saavutettavuus, tuntemattomuus ja korkea hintataso. Matkailutaloudellisessa mielessä Venäjään ja venäläisten matkaajien palveluun ja heille suunnattujen tuotteiden luomiseen on jatkossa järkevää satsata, koska heiltä päin saavutettavuus tännepäin on todistetusti osoitettu ainakin tarvittaessa tehokkaaksi. Miksei siis tehokasta saavutettavuutta voisi hyödyntää tällä kertaa myös enemmän incoming matkailun kehittämisessä Venäjän suuntaan?
KILPAILUTILANTEEN MUUTTUMINEN
Sitä mukaa kun eri matkakohteiden saavutettavuus teknologisoitumisen ja digitalisoitumisen myötä myötä on lisääntynyt on myös kilpailu ja etenkin hintakilpailu on kiristynyt eri matkailun osaalueilla. Monesti esim. lennät toiselle puolelle maapalloa halvemmalla kuin naapurikaupunkiin kotimaassa. Tämä kiristynyt hintakilpailu ja hintojen aleneminen joihin tiettyihin kohteisiin maapallolla suuntaa turismia voimakkaasti tiettyihin paikkoihin maapallolla ja aiheuttaa hieman epätasapainoa kohdematkailun kentässä. Lähialuematkailu kärsii tästä vaikkain usein lähialuematkoja valitsevan asiakkaan motivaatiotekijät eroavat kaukomatkaajasta jonkin verran ja asia on usein pikemminkin oman tietoisen valinnan tulos kuin pelkästään hinnasta johtuva valinta.
Monet perheet lomailisivat mieluummin kotimaassa, jos kustannustaso olisi sellainen, että se on mahdollista. Tällä hetkellä Suomessa pelkän Särkänniemeen suuntautuvan autoretken toimittaminen perushotellihuoneessa kahden aikuisen ja muutaman lapsen voimin tulee usein kalliimmaksi kuin varata koko porukalle matka viikoksi johonkin etelän massaturismikohteeseen. Hintakilpailu vääristää joitakin perusasioita eikä ole välttämättä aina hyväksi. Ihmiset eivät enää käsitä mitä mikäkin oikeasti maksaa koska jostain ennen niin kalliiksi mielletystä tuotteesta ei yhtäkkiä tarvitsekaan maksaa juuri mitään ja toisaalta taas pieni ja oletetusti "halpa" retki lähikaupunkiin saattaa ajaa perhebudjetin vastaavasti kuralle joksikin aikaa.
Lentolippujen tarjoukset ja viime hetken myynti muuttavat ihmisten matkailukäyttäytymistä siihen suuntaan, että moni päättääkin viime hetkellä lähteä johonkin reissuun: matkustamisesta on tullut osa "elämysten pikanautintoketjua", matkatuotteen voi nauttia nopeasti, valmiina ja lyhyellä varoajalla. Ilmiössä on jotain samaa kuin siinä, kun ennen päiviteltiin ruokailun siirtymistä MacDonaldsin kaltaisiin pikaruokaloihin pois perheiden yhteisistä pitkän kaavan ruokailuista.
ODOTUKSET, KULUTUS-JA OSTOTOTTUMUKSET
Tehokkuus tulee olemaan se taikasana jatkossakin. Kannettavien laitteiden - (älypuhelimet ja iPad) mukaantulo varaustoimintaan ja matkakohteiden selaamiseen vaikuttaa jatkossa suuresti ja ne, jotka näkyvät näiden kautta tulevat todennäköisesti menestymään paremmin. Toisaalta, erilaisuuskin voi joskus olla myyntivaltti. Jos kaikki ovat verkossa niin voihan olla että joku toinen yritys keksii jonkun itsensäkokoisen imagollisen markkinaraon juuri siitä, ettei ole ollenkaan verkossa vaan pelaa perinteillä? Tähän on kuitenkin isommassa mittakaavassa tällä hetkellä vaikea uskoa. Verkossa tapahtuva kilpailu vie jokaisen todennäköisesti mennessään ja sieltä pois tällä hetkellä pysytteleväkin tulee päätymään sinne ennen pitkää. N. 80% matkailijoista hakee matkaa hakukoneiden kautta pohjustellessaan tietoa netistä tehdäkseen varauspäätöksen, tämä on todella korkea luku ja kuvaa hyvin sitä mihin suuntaan ollaan ainakin vielä menossa.
 |
| www.istockphoto.com |
Ihmisten mukavuudenhalu lisääntyy ja itsetekeminen yleisesti vähenee, tarvitaan enemmän valmiiksipaketoituja tuotteita,jotka löytyvät helposti internetistä hakusanahakujen kautta. Tarvitaan enemmän, parempia ja helppokäyttöisempiä ja erikielisillä versioilla varustettuja verkkokauppoja. Ihmiset haluavat säästää aikaa ja ostaa enemmän verkosta mikäli vain toimitusajat saadaan pysymään kohtuullisina. Ihmisten elintavoilla ja arvoilla tulee olemaan matkailutuotteiden tarjonnassa huomattava vaikutus. Ihminen ei välttämättä enää ajattele pelkästään matkan halpaa tai kallista hintaa pelkkänä valintaperusteena vaan saattaa valita myös ainoastaan ekologisesti kestäviä matkailutuotteita tai vastaavasti sellaisia, joissa on joku olennainen muu merkitys ja sanoma juuri itselle. Harrastematkojen lisäksi erilaiset eri teemojen ympärille nivoutuneet matkat, ihmisen hyvinvointiin ja jopa parisuhteiden ylläpitämiseen keskittyvät matkat ovat kovasti lisääntyneet. Samoin ikään ja elämäntilanteeseen perustuva segementointi on lisääntynyt, on matkoja senioreille ja sinkuille sekä lapsiperheille...
Tehokkuuteen pitäisi siis kiinnittää huomiota koska ihmiset ovat aktiivisia matkailutuotteiden kuluttajia ja tiedon etsijiä. He eivät jaksa surffailla kauan nettisivuilla jotka ovat huonosti tehdyt tai hitaat, esteettisesti sietämättömät, täynnä vanhentunutta päivittämätöntä tietoa tai epämääräisiä kirjoitusvirheitä. Verkkokauppa tulisi olla selkeärakenteinen ja saavutettava, ostoskorilla varustettu, turvallinen ja luotettava käyttää.
UUDET LIIKETOIMINTAMALLIT
Juuri nyt ja enenevässä määrin tulevaisuudessa perinteiset matkailun kivijalkayritykset ottavat käyttöönsä uusia liiketoimintamalleja. Verkossa tulee toivottavasti olemaan yhä enemmän interaktiivisuuden periaatteelle rakentuvia verkkopalveluja, websivustoja ja erilaisia yksityisiä sekä yhteisyrittäjyyteen perustuvia verkkokauppoja.Sosiaalinen media kokonaisuudessaan (facebook, twitter, flickr, you tube, vimeo...) on astunut vahvasti mukaan ja synnyttää uusia liiketoimintamalleja, tällä hetkellä on sellainen vaikutelma, että jokaisen menestyvän yrityksen olisi siellä oltava. Aika näyttää kuinka tulee käymään niille jotka eivät ole. Virtuaalimatkailukaan ei ole mahdollista ilman verkossa oloa. Nuorten lisäksi monet vanhuksetkin nauttivat virtuaalisesta verkossa matkaamisesta, esim. jos on taloudellisia, fyysisiä ja muita terveydellisiä rajoitteita perinteiselle matkustamiselle reaalielämän puolella.
MUUTTUVA MARKKINOINTI JA YHTEISÖLLISYYS
Matkailun kaupankäynti on aika voimakkaasti siirtymässä verkkoyhteisöjen harteille, useat sosiaalisessa mediassa tapahtuvat verkkokeskustelut jo pohjautuvat matkailutuotteiden markkinointiin ja matkoja "esimyydään" siellä vaivihkaa lähestulkoon huomaamatta. Tuleva trendi on ostaa matkailutuote suoraan facebookista on todennäkööisesti mullistava koko matkailuelinkeinon. Suoran asiakaspalvelun sisältöön tulee ehkä painotusmuutoksia, sillä maineenhallinanm rooli korostuu perinteisen perusasiakaspalvelun sijaan. Ihmiset jakavat sosiaalisessa mediassa jatkuvasti uutta tietoa matkakohteista ja matkustukseen liittyvistä asioista.Palautteet matkan jälkeen jaetaan nopeasti muille (facebook, Tripadvisor jne.). Myös väärä tieto leviää hyvin tehokkaasti ja sitä voidaan viljellä myöskin tahallisesti esim. kilpailijoiden taholta. Negatiivisen informaation luomien mielikuvien ja mielipiteiden kitkemiseen tarvitaan yrityksissä omat suunnitelmat ja mekanismit.
Tulevaisuuden matkailumarkkinointi on yhtä suurta avointa keskustelua verkostoissa, ei siis enää ylhäältä annettua täsmätietoa asiakkaan suuntaan. Keskustelijat luovat ja muokkaavat itse matkailutuotteita ja niistä vallalla olevia mielikuvia. Mikäli keskustelua on paljon ja mielikuva tuotteesta on positiivinen, näkyy tämä väistämättä ennen pitkää yrittäjänkin tilipussissa. Nopea tiedonvaihto pakottaa matkailuyritykset hyvään ja tehokkaaseen asiakaspalveluun sillä paha kello kalkattaa kauan ja kauas ja vaikutukset voivat olla erittäin nopeitakin.
SÄHKÖISEN LIIKETOIMINNAN OSAAMINEN
Tarvitaan uutta tuoretta asennoitumista ja osaamista. Monet yrittävät selvitä mahdollisimman pienellä budjetilla aivan liian pitkälle yksin ja omilla pienillä osaamisresursseillaan, jälki on sen mukaista. Mitä pitäisi siis yrityksen ottaa huomioon sähköisen liiketoiminnan kentässä?
Ensinnäkin pitäisi saada käyttöön, hyvin ja laadukkaasti suunniteltu, interaktiivinen ja hakukoneoptimoitu verkkosivusto, jossa saatavilla myös eri eteenpäin jakamiskanavat (esim. Jaa facebookissa ja tilaa RSS-syöte-toiminnot). Mielellään yrityksellä tulisi olla myös hyvin toimiva selkeä verkkokauppa ja asiakaspalvelujen ja yhteydenpidon tehostamiseksi extranet kanta-asiakkaille. Uutiskirjeitä asiakkaille pitäisi muistaa luoda ja laittaa jakoon. Lisäksi sosiaalisessa mediassa pitäisi olla mukana ja syytää sinne sisällöltään hyvää, tarkoituksenmukaista ja olennaista tietoa, kuvia, videoita jne. Yrityksen verkkokauppasivusto voisi lisäksi olla integroitu GDS-järjestelmään. Selkeät ja monipuoliset asiakaspalvelukanavat ovat yrityksen asiakaspalvelun a ja o. Maineenhallintaan tulisi olla oma strategiansa. Yksi tärkeimmistä tulevaisuuden asiakaspalvelun ja matkailutuotteiden kehittämisen ja motivaatiosegmentoinninkin kannalta olennainen asia olisi saada yrityksille käyttöön kunnon asiakkuudenhallintaohjelmistot ja toiminnanohjausjärjestelmät. Nämä luovat kuitenkin haastetta pienemmille yrityksille ja niiden budjeteille. Verkkomainonnassa tulisi olla mukana (mm. hakusanat, bannerit, erilaiset linkit). Yrityksen tulisi seurata kävijätilastojaan Google Analyticsin avulla ja hyödyntää myös Google Alerts palvelua mahdollisuuksien mukaan. Yrityksen pitäisi löytyä myös Google Mapsista haettaessa koska se lisää yrityksen luotettavuutta.
Yleisesti ottaen voisi todeta että perinteinen matkailumarkkinointi ja myynti on isojen haasteiden ja päivitysten edessä. Osalla suomalaisista yrityksistä päivitykset ovat lähteneet ripeästi liikkelle mutta erittäin suurella osalla vielä ei. Kansantaloudellisesti esim. ulkomaiset verkkokaupat vievät suuren osan matkailijan rahoista, sellaisistakin jotka voitaisiin pienellä vaivalla ja rahoituksella saada kanavoitua tänne kotimaahankin.
New Media Trend Watch sivustolla kerrotaan, että sähköisessä matkailun kentässä tapahtuu tasaista nousua lähivuosina ja Lähi-idän ja Afrikan osuus sähköisestä matkailukaupasta on Euromonitor Internationalin tekemän raportin mukaan lisääntymässä. Samoin arvioidaan että vuoden 2012 loppuun mennessä jo kolmannes matkavaraustapahtumista koko maailmassa tehdään sähköisesti verkossa. Indonesian sanotaan olevan tätä nykyä toiseksi suurin markkina-alue Facebookin kautta toimittaessa. Kuten Osken Matkailun ja elämystuotannon-klusteriohjelmassa todetaan, Suomen tie on luottaa innovaatioihin tulosten aikaansaamisessa. Elämystuotanto yhdistettynä teknologian mahdollisuuksiin on meillä ensisijaisen tärkeässä asemassa matkailun ja elämystuotannon alalla. Matkailun ja muiden luovien alojen yhdistäminen, verkostoituminen ja monialainen tuotekehys ovat jatkon kannalta tärkeitä. Tavoitteena on, että kehittämisestä hyötyisivät useat toimialat ja että arvoketjut nähtäisiin laajempina kokonaisuuksina ja toisiinsa linkittyvinä prosesseina.
Näillä mennään!!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti