torstai 16. kesäkuuta 2011

HERRA TWITTERIN VALTAKUNTA JA YSTÄVÄMME KUNINGAS AIKA

Minulla on käytännössä kaksikymmentä minuuttia sitä niinkutsuttua kuningasaikaa – siis ennen kukonlaulua ja aamukahvia - saada aikaan mallikas ja pöyristyttävän tyhjentävä sepustus siitä, mitä tapahtuikaan valloitusretkellämme herra Twitterin valtakuntaan!

Jos asia jopa kiinnostaa muitakin kuin e-sotastrategisista asioista vastaavaa ohjaajamme Ilkka Kauppista (www.liiketoiminta.info) niin olen iloinen ja onnellinen! Blogipostaus tulee olemaan tyylilleni uskollisesti lyhyt, sillä kaikki vähänkään SoMesta kiinnostuneethan tietävät teoriassa miten helppoa Twitterin käyttö on ja miten tuloksia saadaan aikaan - jos ei muuta niin tahdonvoimalla...MUTTA koska reaalitodellisuus vain harvoin noudattelee mielikuviemme luomaa kaavaa siitä, mitä todella tapahtuu, on valloitusoperaatioihin lähdettäessä aina hyvä pitää mielessä sekin, että kaikki toimintasuunnitelmat tulisi ensin hyväksyttää Kuningas Ajan kanssa, sillä muuten voi olla että se niinkutsuttu noutaja tulee liian varhain. Twitterisodassa se toimii siten, että niin kauan kuin sinua seurataan kirveiden ja kaiken maailman ruutipyssyjen ja tomahawkien kanssa, menee ilmeisen hyvin, mutta entäs jos huomaat sotivasi juttuinesi yksin..?
Lähdimme siis hyvien kurssikavereitteni kanssa Twitterin valloitussotaan ja otimme mukaan koko Haagan sähköisen sodankäynnin klaanin, joista jokaisella oli oma kakkunsa hoidettavanaan. Valituista teemoista saatiinkin aikaan mukava sillisalaatti, vaikka ainesten valintahetkellä Ilkkaa hieman hymyilyttikin.

Tämä ei ollut mikään muskettisotureiden taisto ”All for One ja One For All” vaan tyyliin vaan tässä piti käydä lujaa henkistä taistoa myös kanssaveljiään vastaan taistelun viimemetreille asti. Mutta yksi yhteinen tekijä meistä kaikista löytyi: sinne lähdettiin soitellen – kuinkas muuten? Ja tällä kertaa se, usko tai älä, jopa kannatti, sillä opimme taas jotain mahtavaa ja uutta!

Syystä että unohdimme tehdä taas sen diilin Kuningas Ajan kanssa niin emme ehkä päässeet Twitterin valloituksessa ennaltamäärätyn ajan puitteissa siihen tulokseen mihin kovasti toivoimme, mutta pääasiana olikin oppia lisää Twitterin käytöstä, sen ominaisuuksista ja sen tarjoamista mahdollisuuksista. Omalla kohdallani twiittailu ajoittui tanakasti yövuoroihin, sillä päiväsaikaan ja ilta-aikaan tuli oltua muualla sotimassa, ja joskus pitää muutama tunti nukkuakin, ehkä.

Yritimme innokkaasti ottaa ohjeista vaarin: KEEP IT SIMPLE (STUPID) AND DIRECT, FOLLOW BACK, USE TWITTER KEYS, RETWEET, ENGAGE, KEEP IT RELEVANT, PROVIDE CONTEXT, MAKE EVERYWORD COUNT, USE URL SHORTENER, USE PERSUASIVE AND DESCRIPTIVE HEADLINES…LEAVE SPACE FOR RT….TELL YOUR OWN UNIQUE LIFE STORY IN 140 LETTERS TO BE ATTRACTIVE AND REAL FOR YOUR AUDIENCE...

Toimintakenttämme sotatantereella oli ehkä oman kokemukseni mukaan hieman liian laaja ja yleistävä. Oma ääni ja sanottava jäi liikaa puuttumaan. Koin tämän suurimmaksi haasteeksi ja ehkä pieneksi ongelmaksikin. Jos valitsee geneerisen ja asiapohjaisen linjan, on vaikea muuttaa tyyliä enää myöhemmin ja saada lisäväriä twiittauksiin. Oman äänen ja persoonan esiintuominen oli vaikeaa tai lähes mahdotonta valitsemassamme aihepiirissä ja useasti tulikin vaan retwiittailtua puolitylsistyneenä muiden ideoita ja juttuja. Kaipaahan Twitterin sotatanterekin kasvoja muuhunkin kuin vain kaatuneiden tunnistamiseen, vai mitä olette kanssataistelijat mieltä? Ryhmässä twiitatessa yhtö Twitter-tiliä käyttäen on paljon haastetta ja opeteltavaa, eikä pelkästään ajankäyttöön ja työpanoksiin liittyen.

Twitterissä avautuu uusi avara uljas maailma joka tuntuu kovin erilaiselta esim. Facebookiin verrattuna. Facebook tuntuu nurkkakuntaiselta sisäpiiritoiminnalta verrattuna maailmaa syleilevään ja käsiään joka suuntaan kurkottavaan Twitteriin, jonka valtakunta on dynaaminen ja elää enemmän kiinni hetkessä ja näinollen twiittauksien ajoitus nouseekin usein arvoon arvaamattomaan. Jos joku toinen yöhörhö on istunut öisin Twitterissä niin jollekin on saattanut tarpeettoman lyhyeksi aikayksiköksi esim. nanosekunniksi jäädä vaikkapa muistijälki minunkin Twiittauksistani. Korret ovat nyt kekoonkannetut. On kiirastulen aika. Have mercy on us Ilkka – again! And thanks for the very nice assignment!

Hyvää kesää kaikille muillekin Twiittisotureille, kyynärpää taktiikalla jossain päin Twittervaltakuntaa vaan jatketaan...

” The talent of success is nothing more than doing what you can do, well.” – Henry W.Longfellow

2 kommenttia:

  1. Kello on jälleen 0:09, yöhörhö kuittaa ja kiittää ja kiteyttää itselleen vaihteeksi pitkät kuuden tunnin yöunet!

    Twitterisormea kyllä syyhyttäisi, mutta pidän itseni sieltä pois ainakin tänään kansanterveydellisiin syihin vedoten. Ja kisakin on jo loppu joten ei senkään takia tarvitse itseään piiskata...eBuzz...ZZZZZZZZZZ

    Ps. Ihmisessä ei tiettävästi tarvitse yöunta onneksi mikään muu osa kuin aivot! Ja jos nekin laittaa narikkaan niin syntyy varmaankin tehokasta vapaamuotoista pohdintaa, etenkin twitterin hyödyntämisestä sähköisen liiketoiminnan kentässä..

    VastaaPoista